Samuli Skurnik: ”Narinkkatorilta Kiestingin mottiin”

Samuli Skurnik (2013)Samuli Skurnikin suvustaan kirjoittama ”Narinkkatorilta Kiestingin mottiin – Juutalaissuvun selviytymistarina” (2013) on  sekä  mielenkiintoinen taloushistoriallinen analyysi 1900-luvun alkupuolen Suomesta että valaiseva ja uutta tietoa antava kuvaus juutalaisvähemmistön taustoista, elämän olosuhteista ja elintavoista Helsingissä. Koska kyseessä on ensisijassa taloustieteellinen tutkimus on tekstikin paljolti tutkimusraportin luonteista, mutta silti se pystyy välittämään myös ihmisläheisen kuvan tarinan keskiössä olevien kahden liikemiehen – veljesten Moses Skurnik ja Ben-Zion Skurnikin –  ja heidän sukunsa elämästä. En ole taloustieteen asiantuntija, joten monet taloudelliset analyysit ja vertailut sivuutin, mutta luin mielenkiinnolla suvun monipolvista tarinaa, joka ulottui kirjailijan isään Leo Skurnikiin (+1976), joka toimi lääkärinä Pohjois-Suomessa.

Short in English: An economic analysis and a family story
of the jewish minoirty in Helsinki at the end of the 19th Century
and in the first half of the 20th Century.

Bengt Broms: ”Elämää sivusta, sisältä, sitoutumatta”

Kirjassaan ”Elämää sivusta, sisältä, sitoutumattaBengt Broms (1986)” (1986) Bengt Broms (1917-1989) muistelee sukutaustaansa, lapsuuttaan ja nuoruuttaan, sota-aikaa sekä työelämäänsä Suomalais-amerikkalaisessa yhdistyksessä, Helsingin kaupungin tiedotuspäällikkönä, Helsinki-viikkon hallituksen puheenjohtajana ja Finlandiatalon ensimmäisenä johtajana 1971-1982. Broms on henkilöarvioinneissaan suorasukainen ja kaunistelematon. Hänen kirjoitustyylinsä on sujuvaa ja sitä on hauska lukea.

Short in English: The memories of Bengt Broms (1917-1981),
the first director of the Finlandia Hall in Helsinki

Aulis J. Alanen: ”Perinteitä ja paljastuksia”

Aulis J. Alanen (1987)Kirjassaan ”Perinteitä ja paljastuksia – tarinaa Alasista ja muistakin” (1987) Tampereen yliopiston historian professori Aulis J. Alanen (1906-1987) kertoo faktaa ja tarinoita Pohjanmaalla eläneiden Alasen ja Karstenin suvuista sekä muistelee oman elämänsä vaiheita. Tarkasteltavana on lapsuus Kurikan pappilassa, koulukäynti Kristiinassa, opiskelu Helsingin ykiopistossa, Lapuanliike, talvisota, jatkosota, opettajana olo Helsingin Normaalilyseossa, ura historian professorina ensin Yhteiskunnallisessa Koreakoulussa ja sitten Tampereen yliopistossa. Kirjoittajan tyyli on vapaata ja kaunistelematonta, asiat sanotaan suoraan.

Short in English: Memories of his life and stories of his ancestors
by the Finnish professor of history Aulis J. Alanen (1906-1987).

Hellevi Arjava: ”Kiltti tyttö Katajanokalta”

Hellevi Arjava (1999)Hellevi Arjavan teos ”Kiltti tyttö Katajanokalta” (1999) on 1936 syntyneen tytön lapsuuden ja nuoruuden monipuoliset ja lämpimällä tunteella kirjoitetut muistelmat elämästä Helsingissä  sekä Kangasniemellä (kesäisin ja myös sotaa paossa talvella). Hellevin isä on Antero Manninen, radion tietokilpailujen Herra X. Hänen isovanhempansa ovat Anni Swan ja Otto Manninen. Olen häntä muutaman vuoden nuorempi, mutta oli ilo lukea omaankin lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvistä asioista: esineistä ja vaatteista, leikeistä ja radio-ohjelmista, liikennevälineistä ja matkustustavoista, asenteista ja mielipiteistä.

Short in English: Memories of a childhood and youth in Helsinki
in the 1930’s and the 1940’s by the Finnish writer and teacher Hellevi Arjava
many of whose family members were talented and well-known
cultural personalities in Finland.

Richard W. Hjelt: ”Inte bara rövarhistorier”

Richard W. Hjelt (2011)Minulle uusi mielenkiintoinen, valloittava ja sympaattinen tuttavuus! Alkujaan suomalaisen, mutta nykyään Ruotsissa asuvan asianajajan Richard W. Hjeltin muistelmateos ”Inte bara rövarhistorier – utan även en levnadsberättelse” (2011) On mukaansatempaavaa ja jännittävää luettavaa. En olisi uskonut, että suurikokoinen, yli 500-sivuinen teos voi olla näin upeasti kirjoitettu ja niin intensiivisesti viedä mukanaan. Ensimmäiset 250 sivua ovat rauhallista, mutta tapahtumarikasta kuvausta suomalaisen diplomaatti-isän ja englantilaisen äidin vuonna 1931 syntyneen pojan kansainvälisestä lapsuudesta Madridissa ja Lontoossa, koulunkäynnin alkamisesta Helsingissä, talvisodan kokemuksista Helsingissä ja Mäntässä, muutosta nuoremman veljen kanssa jatkosodan alkaessa Ruotsiin, jossa Richard kävi koulunsa loppuun sekä valmistui juristiksi. Tarinoissa kuvataan myös vanhoja ja nuoria sukulaisia sekä perheystäviä, joista osa on hyvinkin tuttuja Suomen historiassa. –  Loppuosan lähes 300 sivua on niitä ”rosvotarinoita” (rövarhistorier), joiden käsittelyssä ja ratkaisemisessa kirjoittaja on ollut mukana. Pisin ja jännittävin tarina käsittelee ruotsalaisen liikemiehen puoli vuotta kestänyttä kidnappausta Sardinialla 1980. Kun suomalaispariskunnan sieppaus Jemenissä on vielä hyvin muistissa, oli mielenkiintoista lukea tositarinaa siitä mitä kaikkea ”kulissien takana” voi tapahtua, kun kidnappausta yritetään  ratkaista.

Richard W. Hjelts ”Inte bara rövarhistorier – utan även en levnadsberättelse” (2011)
är en fint skrivet och mycket spännande bok. De första 250 sidorna av boken
berättar om Ricards (född 1931 i London, pappan var en finsk diplomat,
mamman från England) internationella barndom i Madrid, London och Helsingfors,
krigstiden i Finland och hans flyttning till Sverige 1941, där han senare
studerade till jurist. De senare 300 sidorna innehåller de ”rövarhistorier”,
som han har varit med för att lösa. Den längsta och mest spännande berättelsen
gäller kidnappning av en svensk affarsman på Sardinien 1980.

Short in English: Memoirs of the Finnish born now in Sweden living lawyer Richard W. Hjelt (b. 1931), who has during the decades been taking part in solving many complicated international ”robber cases”.