Arne Nevanlinna: ”Arne”

lukemaani-02Arne – oman elämän kintereillä” (2014) on arkkitehti ja kirjailija Arne Nevanlinnan muistelmateos viime vuosisadan Helsingistä. Hän kertoo vapaassa teemojen järjestyksessä muistikuvia  elämästään.  Lapsuus, nuoruus ja sotavuodet, sen jälkeiset korkeakouluopinnot ja arkkitehdinuran aloitus, työskentely Keniassa ja USA:ssa sekä kirjoittamisen aloittaminen eläkkeellejäännin jälkeen. Nevalinnan teksti on selkeää, suorapuheista ja miellyttävää luettavaa.

Short in English: Memories of the Finnish writer and
architect Arne Nevanmlinna (b. 1925).

Mainokset

Agatha Christie: ”Vanha hyvä aikani”

Agatha Christie (1990)Agatha Christien omaelämäkerta ”Vanha hyvä aikani” (1990, suomennos Antti Nuuttila, alkuteos ”An Autobiography”, 1977) on mielenkiintoista luettavaa viktoriaanisesta perhe-elämästä sekä keskiluokan tavoista ja asenteista sadan vuoden takaisessa Englannissa. Hauskaa luettavaa on hänen kuvauksensa siitä miten Hercule Poirot ja Miss Marple ”syntyivät” ja miten heidän persoonallisuutensa kirjasta toiseen kehittyi ”omaehtoisesti”, usein aivan eri tavalla kuin kirjailija oli ajatellut kertomuksen etenevän. Kun hänen kirjailijamaineensa vakiintui ja hän sai kirjoistaan säännöllisiä tuloja, hän saattoi toteuttaa myös kallista harrastustaan, vanhojen talojen ostamista,  kunnostamista ja sisustamista edelleen myymistä varten. Kirjailijan ensimmäinen avioliitto päättyi avioeroon. Toinen avioliitto arkeologi Max Mallowanin kanssa vei hänet kuukausiksi asumaan alkeellisissa oloissa arkeologisilla kaivauksilla, jossa hän auttoi miestään löydettyjen esineiden puhdistamisessa ja luetteloimisessa, mutta kirjoitti myös omia teoksiaan.

Short in English: The Finnish translation of ”An Autobiography” (1977)
by the English crime novelist Agatha Christie.

Flinckenberg-Gluschkoff: ”Pietarilainen polkuhevonen”

Flinckenberg-Gluschkoff (2013)Helsingin yliopiston eläkkeellä olevan venäjän kielen lehtorin Marianna Flinckenberg-Gluschkoffin (s.1940) ”Pietarilainen polkuhevonen – lapsuus kolmen kulttuurin katveessa” (2013) tuo mielenkiintoisesti esille Helsingin elämän kansainvälisyyden 1940- ja 1950-luvuilla. Marianna oli sotaorpo, hänen suomenruotsalainen isänsä kaatui sodassa. Kirjan nimessä esiintyvä polkuhevonen on isän tyttärelleen veistämä lahja. Suomenruotsalaiseen kulttuuriin Marianna tutustui kesäisin isän suvun kesäpaikoissa Espoon saaristossa. Hänen äitinsä oli saksalais-venäläinen, jonka vanhemmat olivat aikanaan muuttaneet emigrantteina Pietarista Helsinkiin. Venäläisten isovanhempien kodissa Marianna sai elää mukana venäläisessä ilmapiirissä ja tavoissa. Heikon terveytensä vuoksi Marianna useampaan otteeseen lähetettiin sukulaisten luokse sisämaahan – Lahteen – jossa hän kävi suomenkielistä koulua. Näin nämä kolme kulttuuria tulivat olennaiseksi osaksi hänen elämäänsä. – Voimakkaan elämyksellinen lukukokemus!

Short in English: Childhood memoirs in a multicultural family network
in the 1940’s and 1950’s in Helsinki by Marianna Flinckenberg-Gluschkoff,
retired teacher of the Russian language in the Helsinki University. 

Arne Nevanlinna: ”Isän maa”

Arne Nevanlinna (1994 )Kirjassaan ”Isän maa – Sukukertomuksia kolmekymmentäluvun Suomesta” (1994) arkkitehti ja kirjailija Arne Nevanlinna kertoo suorapuheisesti sekä isän- että äidinpuoleisista suvuista ja niiden menestyneistä tai omalaatuisista jäsenistä sekä muistelee lapsuuttaan 1930-luvun Helsingissä ja kesäisin maaseudulla. Kirjassa vilahtelee joukko setiä, tätejä, serkkuja ja perheystäviä, joista suuri osa on yliopistoväkeä, professoreita ja tutkijoita. Mielenkiintoista ajankuvausta.

Short in English: Family stories and childhood memories
from the 1930’s by the Finnish writer Arne Nevanlinna.

Hannu-Pekka Björkman: ”Välähdyksiä peilissä”

Hannu-Pekka Björkman (2014)Hannu-Pekka uusin kirja ”Välähdyksiä peilissä” (2014) sisältää hänen tutulla, miellyttävällä tyylillään kirjoitetuja esseitä muistoista ja pohdiskeluista. Välähdyksiä kesistä ja talvista, ensimmäisistä koulukokemuksista ja jouluista, lapsuudesta lakeuden keskellä ja aikuisen askelista Keski-Euroopassa, nostalgiasta ja ortodoksisesta uskosta. Keski-ikäinen katselee toisaalta lapsuuden maisemiin ja toisaalta tähyilee tuleviin vuosiin, kohti vanhuutta.

Short in English: In this book the Finnish actor and writer
Hannu-Pekka Björkman gives us lots of valuable thoughts to think about. He remembers his childhood and looks forward into the old age. He thinks about his childhood landscape in the countryside and about his steps in the foreign cities.

 

Orhan Pamuk: ”Istanbul”

Orhan Pamuk (2006)Turkkilaisen Nobel-kirjailijan Orhan Pamukin teos ”Istanbul – Muistot ja kaupunki” (2006, suomentaja Tuula Kojo, alkuteos turkiksi ”Istanbul: Hatiralar ve sehir”, 2003 ) kertoo limittäin Istanbulin toisaalta kaupungin historiasta, arkkitehtuurista ja nykypäivästä ja toisaalta kirjoittajan oman lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista ja muistikuvista. Pamuk rakastaa kotikaupunkiaan ja sen historiaa, vaikka sanookin sitä ”surun kaupungiksi”. Turkkilaisen perheen elämä suvun omistamassa kerrostalossa on värikästä ja hyvin erilaista kuin mihin me olemme tottuneet. Kirjassa on noin 500 sivua, mutta kaikki mielenkiintoista ja innostavaa luettavaa. Kannattaa lukea!

Short in English: Turkish Nobel laureate Orhan Pamuk’s book
”Istanbul: Memories and the City” tells in a stirring way both about the city,
its history and the present day – and about the childhood and youth
of Orhan Pamuk in this city.

Erik Tawaststjerna: ”Voces Intimae”

Erik Tawaststjerna (1990)Oli ilahduttavaa lukea Erik Tawaststjernan lapsuudenmuistoja hänen kirjassaan ”Voces Intimae – Muistikuvia lapsuudesta”  (1990). Kun mielessä on se meidän tuntemamme kuuluisa persoonallisuus – musiikintutkija, pianisti ja kriitikko – tuntuu herttaiselta ajatella, että hänkin on ollut lapsi, jolla oli tuntematon tulevaisuus edessään. Kuten otsakkeessa todetaan on kirja sarja lyhyitä muistikuvia varhaisesta lapsuudesta isän äkilliseen kuolemaan saakka 1932, jolloin Erik oli 16 vuotias. Kirjassa on paljon mielenkiintoisia valokuvia.

Short in English: Childhood memories of the Finnish musicologist
and Sibelius’ biographer Erik Tawaststjerna (1916-1993).

Satu Waltari: ”Haikeat leikit”

Mika Waltarin tyttären Satu Waltarin ”Satu Waltari (1957)Haikeat leikit” (1957) on omaelämäkerrallinen romaani lapsuuden kesästä 1940-luvun puolivälissä huvilalla isovanhempien, tätien, setien ja serkkujen huviloiden ja suvun Vanhakartanon yhteisössä. Kaksitoistavuotias Vilja matkustaa äitinsä kanssa ensimmäisenä kesälomapäivänään maalle, jossa isä jo odottaa. Nopeasti kuluva kesä on täynnä hauskaa ja jännittävää – vaarallistakin – puuhaa muiden lasten kanssa.  Omalaatuiset sukulaiset ja monenlaiset eläimet tuottavat yllätyksiä ja saavat Viljan pohdiskelemaan elämän tosiasioita. Huumoripitoinen ja  herttainen kesätarina.

Short in English: A novel about one childhood summer
in the 1940’s by the Finnish writer Satu Waltari.

Clara Snellman Borenius: ”Isoisäni J.V.Snellman”

Snellman Borenius (1968)Kirjassa ”Isoisäni J.V.Snellman – Lähikuva” (1968) Snellmanin pojantytär Clara Snellman Borenius kertoo isoisästään yksityishenkilönä ja perheenisänä. Viimeistään tämän kirjan lukemisen kautta tulee tietoiseksi, että historiamme erilaiset vaikuttajahenkilöt ja sankarit ovat olleet myös todellisia ihmisiä iloineen ja suruineen, myönteisine piirteineen ja vikoineen. Kirja on miellyttävää luettavaa, josta heijastuu sekä arvonanto ja kiintymys isoisää kohtaan että realistinen tietoisuus myös hänen luonteensa ongelmallisista puolista. Snellmanin elämä oli vaikeuksia täynnä eikä hän saanut mahdollisuutta toteuttaa tiedemiesunelmaansa, mutta hänellä oli tärkeä rooli Suomen historiassa.

Short in English: Clara Snellman Borenius tells the intimate
and personal story of her grandfather Johan Vilhelm Snellman (1806-1881)
who was an important person in the political history of Finland
and in the struggle for the Finnish language in the 19th Century.
-> J.V.Snellman in Wikipedia

Bengt Broms: ”Elämää sivusta, sisältä, sitoutumatta”

Kirjassaan ”Elämää sivusta, sisältä, sitoutumattaBengt Broms (1986)” (1986) Bengt Broms (1917-1989) muistelee sukutaustaansa, lapsuuttaan ja nuoruuttaan, sota-aikaa sekä työelämäänsä Suomalais-amerikkalaisessa yhdistyksessä, Helsingin kaupungin tiedotuspäällikkönä, Helsinki-viikkon hallituksen puheenjohtajana ja Finlandiatalon ensimmäisenä johtajana 1971-1982. Broms on henkilöarvioinneissaan suorasukainen ja kaunistelematon. Hänen kirjoitustyylinsä on sujuvaa ja sitä on hauska lukea.

Short in English: The memories of Bengt Broms (1917-1981),
the first director of the Finlandia Hall in Helsinki