Katia Mann: ”Meine ungeschriebenen Memoiren”

Katia Mann (1974)

Katia Mann, Nobel-kirjailija Thomas Mannin vaimo, suostui 1970-luvulla 90-vuotiaana tyttärensä ja poikansa haastateltavaksi ja näistä haastatteluista koottiin teos ”Meine ungeschriebenen Memoiren” (1974). Tekstissä on säilytetty suullisen kerronnan tuntu. Vaikka tarina pääpiirteissään etenee kronologisesti, on monessa kohtaa ”rönsyilyä” –  esimerkiksi kerrotaan esille otettuun tapahtumaan liittyvän henkilön myöhemmät elämänvaiheet. Matematiikan professorin tyttärenä kaksoisveljensä kanssa yhdessä kasvaneen Katian lapsuus ja nuoruusvuodet on kuvattu tarkimmin. Kerronta avioliittovuosista, Katia Mannperheestä ja lapsista sekä maanpakolaisvuosista Sveitsissä ja Yhdysvalloissa on katkonaisempaa, enemmänkin ”mieleen nousseita tapahtumia” sekä ystävinä ja tuttavina olleiden henkilöiden kuvausta. Kertoja on aika suorasanainen – sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä – arvioidessaan henkilöiden luonnetta ja tekoja. Thomas Mannista ihmisenä ei kirjasta saa selvää kokonaiskuvaa, enimmäkseen on toteamuksia ”hänen oli tapana tehdä näin…” tai ”hän sanoi usein tällä tavalla…”. Thomas Mannin julkaistut teokset mainitaan ja jotain niiden syntyprosessista, mutta kuvaa ei syvennetä. Onkohan syynä muistelijan korkea ikä? – Joka tapauksessa kirja on miellyttävää ja mielenkiintoista luettavaa.

Meine ungeschriebenen Memoiren” (1974) ist eine autobiografische Darstellung
des Lebens von Katia Mann. Es beruht  auf mündlichen Berichten Katia Manns,
die von Elisabeth Plessen und Michael Mann zusammengestellt und durch biographische Aussagen von Erika und Golo Mann ergänzt wurden.

Short in English: ”Unwritten Memories” by Katia Mann, the wife
of the Nobel writer Thomas Mann
.

Mainokset

Zsuzsa Bánk: ”Die hellen Tage”

Zsuza Bánk (2011)Saksalaisen Zsuzsa Bánkin romaani ”Die hellen Tage” (2011) on syvältä luotaava kertomus kahden tytön, Ajan ja Serin, sekä Karlin ystävystymisestä ja kasvamisesta yhdessä aikuisiksi Kirchblütin pikkukaupungissa Heidelbergin lähellä. Kertojana (ja muistelijana) on koko ajan Seri. Tarina alkaa alle kouluikäisten tyttöjen yhteisistä touhuista, myöhemmin kuvaan ilmestyy Karl.  Ajan kuluessa esille tulee monenlaisia asioita jokaisen perheen ajankohtaisesta tilanteesta ja aikaisemmista vaikeista ja traumaattisistakin tapahtumista. Kerronta etenee verkkaisesti ja usein Seri palaa pohdiskelemaan mennyttä ja sen merkitystä heidän kunkin elämässä. Koulunkäynnin jälkeen kolmikko lähtee yhdessä Roomaan opiskelemaan, mutta dramaattisten tapahtumien jälkeen tytöt palaavat jatkamaan opintojaan Heidelbergiin, vain Karl jää Roomaan.

Klappentext von Zsuzsa Bánks Roman ”Die hellen Tage” (2011):
In einer süddeutschen Kleinstadt erlebt das Mädchen Seri helle Tage der Kindheit: Tage, die sie im Garten ihrer Freundin Aja verbringt, die aus einer ungarischen Artistenfamilie stammt und mit ihrer Mutter in einer Baracke am Stadtrand wohnt.
Aber schon die scheinbar heile Welt ihrer Kindheit in den 60er Jahren des 20. Jahrhunderts hat einen unsichtbaren Sprung: Seris Vater starb kurz nach ihrer Geburt,
und Ajas Vater, der als Trapezkünstler in einem Zirkus arbeitet, kommt nur einmal im Jahr zu Besuch. Karl, der gemeinsame Freund der Mädchen, hat seinen jüngeren Bruder verloren, der an einem hellblauen Frühlingstag in ein fremdes Auto gestiegen
und nie wiedergekommen ist. Es sind die Mütter, die Karl und die Mädchen durch die Strömungen und Untiefen ihrer Kindheit lotsen und die ihnen beibringen, keine Angst vor dem Leben haben zu müssen und sich in seine Mitte zu begeben.

Short in English: This novel by Zsuzsa Bánk tells about the friendship of three children, who grow up together in a small town in Germany. In all the three families there has been tragedies which slowly are revealed when the story goes on.

Sabine Kuegler: ”Dschungelkind”

Sabine Kuegler (2006)Mielenkiintoinen ja yllätyksellinen kirja! Sabine Kuegler kertoo kirjassaan ”Dschungelkind” (2006) lapsuudestaan Länsi-Papuan viidakossa alkuasukaskylässä sekä voimakkaasta kulttuurishokista ja vähittäisestä sopeutumisesta länsimaiseen elämäntapaan, kun hän 17-vuotiaana tuli koulunkäynnin vuoksi Eurooppaan. Sabinen isä on kielitieteilijä, pienten kieliryhmien tutkija ja äiti sairaanhoitaja. Aluksi he työskentelivät Nepalissa, jossa Sabine syntyi. Kun hän oli 5-vuotias perhe palasi Saksaan. Kolmen vuoden kuluttua heidät lähetettiin työhön Länsi-Papualle, jossa he asuivat alkuasukasheimojen alueella ainoina valkoihoisina. Koulunkäynnin vuoksi Sabine palasi 17-vuotiaana Eurooppaan ja koki järkyttävän kulttuurishokin, josta toipuminen kesti kauan. – Oli antoisaa lukea älykkään ja empaattisen henkilön omakohtaista kertomusta alkuasukasheimon perheiden ja ystäviksi tulleiden lasten verikostotradition ja viidakon vaarojen ahdistamasta elämästä, johon kuitenkin vuosien kuluessa löytyi helpotusta ja myönteisiä ratkaisuja.

In ihre Buch ”Dschungelkind” (2006) erzählt Sabine Kuegler
von ihrer Kindheit im Dschungel von West-Papua. Am Ende ihres Buches
schreibt Sie ”Ich hoffe dass dieses Buch Ihr Leben ein wenig
bereichern wird und Ihnen Einblicke in eine andere Welt gewährt.”
Das hat es für mich gegeben!

Short in English: Sabine Kuegler tells in a facinating way
about her childhood in the jungle of West-Papua.
The English translation of the book  – ”Jungle Child” – appeared in 2005.

Anna Freud-Bernays: ”Eine Wienerin in New York”

Anna freud-Bernays (2006)Anna Freud-Bernays: ”Eine Wienerin in New York – Die Erinnerungen der Schwester Sigmund Freuds” (2006, julkaistiin ensimmäisen kerran 1931). Freudin vanhin sisar Anna (1858-1955) kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan Wienissä, avioliitostaan Eli Bernaysin kanssa, perheen muuttamisesta New Yorkiin 1892, viisilapsisen perheen elämästä Yhdysvalloissa, loma- ja kylpylä- matkoista Eurooppaan, lasten aikuistumisesta, lapsenlapsista sekä aviomiehen kuolemasta. Vastoin odotuksiani kirjassa on hyvin vähän Sigmund Freudista. Lapsena Anna ihaili kaksi vuotta vanhempaa isoveljeään, mutta aikuisuudessa veli muuttui kaukaiseksi, toisessa maanosassa asuvaksi. – Anna oli muistelmiaan kirjottaessaan noin 70-vuotias, mutta hän eli sen jälkeen vielä 25 vuotta. Hänen viidestä lapsestaa kaksi eli yli 100-vuotiaiksi ja muut kolme noin 90-vuotiaiksi. – Mielenkiintoinen kuvaus elämästä, ajattelutavoista, matkustamisesta ja terveydenhuollosta noin sata vuotta sitteen!

Anna Freud-Bernays: ”Eine Wienerin in New York – Die Erinnerungen
der Schwester Sigmund Freuds” (2006, erste Erscheinung  1931).
Die unterhaltende Erinnerungen einer Wienerin die 1892 nach New York auswanderte. Ihre Geschichte erzählt vom Familienleben mit 5 Kinder,
von Reisen zwischen USA und Europa und von das Leben
in dem verschiedenen Kurorten. Nur ganz wening
schreibt sie über ihr Bruder, Siegmund Freud.

Short in English:  The Memoirs of the eldest Sister of Sigmund Freud, Anna Freud-Bernays (1858-1955) who was born in Vienna and emigrated to USA (New York) in 1892. She tells about the family life in New York and her five children and about her travels with children or alone to Europe. Against my expectations she does not here write much about her brother Sigmund.