Intialaisen Anita Desain teos ”The Artist of Disappearance – Three Novelles” (2012) on kiinnostavaa luettavaa. Ensimmäinen novelli (The Museum of Final Journeys) kertoo nuoresta juristista, joka lähetetään kauas maaseudulle pätevöitymään. Alueella vaeltaessaan hän kuulee ihmeellisestä musosta, jonka hän lopulta löytääkin. Vanha kartano on tupaten täynnä ihmeellisiä tavaroita eri puolilta maailmaa. Omistaja on kuollut eikä kukaan enää hoida kokoelmia. Toinen novelli (Translator Translated) on tarina englanninopettajasta, jonka äiti oli peräisin vähemmistökieliseltä alueelta. Hän haluaa tuoda sen kielialueen kirjallisuutta laajemmin tunnetuksi ja kääntää romaanin englanniksi. Hän innostuu ajatuksesta, että kääntäjän työstä tulisi hänen ammattinsa, mutta unelmat eivät sellaisenaan toteudu. Kolmas novelli (The Artist of Disappearance) akateemisen koulutuksen saaneesta miehestä, joka palaa kotiseudulleen. Hän erakoituu ja vaeltelee yksinään Himalajan rinteellä kasvavassa metsässä, jossa olevaan luolaan hän alkaa tehdä taideteosta luonnon materiaaleista. Kun luola löydetään, hän ei enää palaa sinne, vaan alkaa tehdä pieniä taideteoksia tulitikkulaatikkoihin, jotka voi piilottaa taskuun.
An interview of Anita Desai on the YourTube and more about her in Wikipedia
”The Artist of Disappearance – Three Novelles” (2012) by the Indian writer Anita Desai is facinating reading. Her short stories tell about a young lawyer who in the contryside finds a surprising museum, about an English teacher who translates a novel in her mother’s minority language into English and about an educated man who comes back to his home village and as a hermit begins to make art using the material he finds in the nature.
Lukemaani 