Arne Nevanlinna: ”Arne”

lukemaani-02Arne – oman elämän kintereillä” (2014) on arkkitehti ja kirjailija Arne Nevanlinnan muistelmateos viime vuosisadan Helsingistä. Hän kertoo vapaassa teemojen järjestyksessä muistikuvia  elämästään.  Lapsuus, nuoruus ja sotavuodet, sen jälkeiset korkeakouluopinnot ja arkkitehdinuran aloitus, työskentely Keniassa ja USA:ssa sekä kirjoittamisen aloittaminen eläkkeellejäännin jälkeen. Nevalinnan teksti on selkeää, suorapuheista ja miellyttävää luettavaa.

Short in English: Memories of the Finnish writer and
architect Arne Nevanmlinna (b. 1925).

Mainokset

Samuli Skurnik: ”Narinkkatorilta Kiestingin mottiin”

Samuli Skurnik (2013)Samuli Skurnikin suvustaan kirjoittama ”Narinkkatorilta Kiestingin mottiin – Juutalaissuvun selviytymistarina” (2013) on  sekä  mielenkiintoinen taloushistoriallinen analyysi 1900-luvun alkupuolen Suomesta että valaiseva ja uutta tietoa antava kuvaus juutalaisvähemmistön taustoista, elämän olosuhteista ja elintavoista Helsingissä. Koska kyseessä on ensisijassa taloustieteellinen tutkimus on tekstikin paljolti tutkimusraportin luonteista, mutta silti se pystyy välittämään myös ihmisläheisen kuvan tarinan keskiössä olevien kahden liikemiehen – veljesten Moses Skurnik ja Ben-Zion Skurnikin –  ja heidän sukunsa elämästä. En ole taloustieteen asiantuntija, joten monet taloudelliset analyysit ja vertailut sivuutin, mutta luin mielenkiinnolla suvun monipolvista tarinaa, joka ulottui kirjailijan isään Leo Skurnikiin (+1976), joka toimi lääkärinä Pohjois-Suomessa.

Short in English: An economic analysis and a family story
of the jewish minoirty in Helsinki at the end of the 19th Century
and in the first half of the 20th Century.

Hannu Mäkelä: ”Muistan – elämän oppivuodet”

Kirjailija Hannu Mäkelän elämäkertasarjan kolmas osa ”MuHannu Mäkelä (2014)istan – Elämän oppivuodet” (2014) kertoo nuoren miehen henkisesti vaikeasta aikuistumisesta. Kesällä 1962 tuore ylioppilas lähtee toiveikkaana Ranskaan ja kokee monien elämysten lisäksi hämmennystä, pettymyksiä ja rahapulaa. Syksyllä kotiin palattuaan  hän aloittaa opintonsa opettajakorkeakoulussa Helsingissä. Opiskeluvuodet kuluvat alemmuudentunteisessa itsetutkiskelussa ja kirjailijan urasta haaveillessa. Opettajaksi valmistuttua työpaikan saaminen ei ole helppoa eikä opettaminen oikein tunnu omalta työltä. Armeijassa olokin keskeytyy sairauden vuoksi. Esikoisteokset ilmestyvät 1965, mutta kirjailijan ura ei siitä lähde lentoon. Sitten tulee äkkinäinen avioliitto ja lapsen syntymä. Lopulta 1967 avautuu työ kustantamossa ja syntyy tunne siitä, että nyt elämä ehkä avautuu.

Short in English: Memories as a young adult in 1960’s
by the Finnish writer Hannu Mäkelä.

Flinckenberg-Gluschkoff: ”Pietarilainen polkuhevonen”

Flinckenberg-Gluschkoff (2013)Helsingin yliopiston eläkkeellä olevan venäjän kielen lehtorin Marianna Flinckenberg-Gluschkoffin (s.1940) ”Pietarilainen polkuhevonen – lapsuus kolmen kulttuurin katveessa” (2013) tuo mielenkiintoisesti esille Helsingin elämän kansainvälisyyden 1940- ja 1950-luvuilla. Marianna oli sotaorpo, hänen suomenruotsalainen isänsä kaatui sodassa. Kirjan nimessä esiintyvä polkuhevonen on isän tyttärelleen veistämä lahja. Suomenruotsalaiseen kulttuuriin Marianna tutustui kesäisin isän suvun kesäpaikoissa Espoon saaristossa. Hänen äitinsä oli saksalais-venäläinen, jonka vanhemmat olivat aikanaan muuttaneet emigrantteina Pietarista Helsinkiin. Venäläisten isovanhempien kodissa Marianna sai elää mukana venäläisessä ilmapiirissä ja tavoissa. Heikon terveytensä vuoksi Marianna useampaan otteeseen lähetettiin sukulaisten luokse sisämaahan – Lahteen – jossa hän kävi suomenkielistä koulua. Näin nämä kolme kulttuuria tulivat olennaiseksi osaksi hänen elämäänsä. – Voimakkaan elämyksellinen lukukokemus!

Short in English: Childhood memoirs in a multicultural family network
in the 1940’s and 1950’s in Helsinki by Marianna Flinckenberg-Gluschkoff,
retired teacher of the Russian language in the Helsinki University. 

Carmen Tawaststjerna: ”Elämän kultareuna”

Carmen Tawaststjerna (2005)Julkisuudessa kuuluisan puolisonsa ja muusikkopoikansa varjoon jäänyt Carmen Tawaststjerna kertoo kirjassaan ”Elämän kultareuna” (2005) miellyttävällä ja lämpimällä tavalla lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helsingissä, sota-ajasta, avioliitostaan musiikkitieteilijä Erik Tawaststjernan kanssa, yhteisistä ulkomaanmatkoista, perheen kesistä sekä omista taide- ja teatteriharrastuksistaan. Varsinkin 1930-luvun kulttuurielämä ja kulttuurihenkilöt tulevat kirjassa mielenkiintoisella tavalla esille. Kirjoittajan äiti oli taidemaalari Aino von Boehm ja veljensä taiteilija Tuomas von Boehm.

Short in English: Memoirs of Carmen Tawaststjerna, the wife
of the Finnish musicologist and Sibelius’ biographer Erik Tawaststjerna
and daughter of the Finnish artist Aino von Boehm.  

Arne Nevanlinna: ”Isän maa”

Arne Nevanlinna (1994 )Kirjassaan ”Isän maa – Sukukertomuksia kolmekymmentäluvun Suomesta” (1994) arkkitehti ja kirjailija Arne Nevanlinna kertoo suorapuheisesti sekä isän- että äidinpuoleisista suvuista ja niiden menestyneistä tai omalaatuisista jäsenistä sekä muistelee lapsuuttaan 1930-luvun Helsingissä ja kesäisin maaseudulla. Kirjassa vilahtelee joukko setiä, tätejä, serkkuja ja perheystäviä, joista suuri osa on yliopistoväkeä, professoreita ja tutkijoita. Mielenkiintoista ajankuvausta.

Short in English: Family stories and childhood memories
from the 1930’s by the Finnish writer Arne Nevanlinna.

Jutta Zilliacus: ”I väntan på buss nummer 16”

Jutta Zilliacuksen teos ”I väntan på buss nummer 16” (2002Jutta Zilliacus (2002)) on kokoelma muistikuvia erilaisista asioista ja tilanteista kirjoittajan elämässä. Lapsuudenmuistoja virolais-venäläisessä perheessä Helsingissä 1930- ja 1940-lvuilla, tapahtumia politiikassa eri aikoina, satunnaisia muistikuvia esim. siitä miten Mannerheim suhtautui tupakoiviin naisiin. Julkisuudesta tunnetun henkilön monenlaisia henkilökohtaisiakin näkökulmia.

I sin memoarbok  ”I väntan på buss nummer 16” (2002) berättar
den finska författaren, journalisten och politiker Jutta Zilliacus om sitt bardom,
om sina upplevelser som ung journalist och ger inblickar i den finska politikens värld.

Short in English: The memoirs of the Finnish politician Jutta Zilliacus.

Katri Veltheim: ”Tuntematon vuosikymmeneni”

Katri Veltheim (1989)Kirjassaan ”Tuntematon vuosikymmeneni – 30-luku” (1989) kulttuuritoimittaja ja teatteriarvostelija Katri Veltheim kertoo mielenkiintoisesti 1930-luvun Suomesta – elokuvista, kirjallisuudesta, muodista, tavoista, politiikasta. Veltheim oli syntynyt 1918 Viipurissa ja tuli 1936 Helsinkiin opiskelemaan. Kolmekymmentäluvun yleisen ilmapiirin ja maamme keskeisten ”kuuluisuuksien” kuvauksen rinnalla hän kertoo omia teinitytön ja nuoren opiskelijan kokemuksiaan ja tunnelmiaan. Henkisesti ja poliittisesti kiihkeä ja innostunut vuosikymmen päättyi järkyttävästi talvisodan alkamiseen.

Short in English: Memories from the 1930’s by the Finnish
cultural journalist and theater critic Katri Veltheim.

Erik Tawaststjerna: ”Voces Intimae”

Erik Tawaststjerna (1990)Oli ilahduttavaa lukea Erik Tawaststjernan lapsuudenmuistoja hänen kirjassaan ”Voces Intimae – Muistikuvia lapsuudesta”  (1990). Kun mielessä on se meidän tuntemamme kuuluisa persoonallisuus – musiikintutkija, pianisti ja kriitikko – tuntuu herttaiselta ajatella, että hänkin on ollut lapsi, jolla oli tuntematon tulevaisuus edessään. Kuten otsakkeessa todetaan on kirja sarja lyhyitä muistikuvia varhaisesta lapsuudesta isän äkilliseen kuolemaan saakka 1932, jolloin Erik oli 16 vuotias. Kirjassa on paljon mielenkiintoisia valokuvia.

Short in English: Childhood memories of the Finnish musicologist
and Sibelius’ biographer Erik Tawaststjerna (1916-1993).

Clara Snellman Borenius: ”Isoisäni J.V.Snellman”

Snellman Borenius (1968)Kirjassa ”Isoisäni J.V.Snellman – Lähikuva” (1968) Snellmanin pojantytär Clara Snellman Borenius kertoo isoisästään yksityishenkilönä ja perheenisänä. Viimeistään tämän kirjan lukemisen kautta tulee tietoiseksi, että historiamme erilaiset vaikuttajahenkilöt ja sankarit ovat olleet myös todellisia ihmisiä iloineen ja suruineen, myönteisine piirteineen ja vikoineen. Kirja on miellyttävää luettavaa, josta heijastuu sekä arvonanto ja kiintymys isoisää kohtaan että realistinen tietoisuus myös hänen luonteensa ongelmallisista puolista. Snellmanin elämä oli vaikeuksia täynnä eikä hän saanut mahdollisuutta toteuttaa tiedemiesunelmaansa, mutta hänellä oli tärkeä rooli Suomen historiassa.

Short in English: Clara Snellman Borenius tells the intimate
and personal story of her grandfather Johan Vilhelm Snellman (1806-1881)
who was an important person in the political history of Finland
and in the struggle for the Finnish language in the 19th Century.
-> J.V.Snellman in Wikipedia