Mary-Ann Gröhn: ”Dottern som inte föddes”

Mary-Ann Gröhn (2002)Mary-Ann Gröhnin teos ”Dottern som inte föddes” (2002) on poikkeksellinen kertomus suomalaisen Fohströmin musiikki- ja taiteilijaperheestä ja erityisesti sen nuorimmasta jäsenestä, adoptoidusta tyttärestä tanssitaiteilija Lilli Fohströmistä (1884-1955). Kirjassa kuvataan 1900-luvun alun Helsingin ja Pietarin kulttuurielämää, taiteilijoiden koulutusta ja ammatin harjoittamisen vaikeuksia ja voittoja. Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomeen palanneiden taiteilijoiden vaikeudet ja ratkaisut olivat yksilöllisiä – jotkut menestyivät, toiset sortuivat. – Teoksen nimi, ”syntymätön tytär”, viittaa siihen, ettei Lilli Fohström koskaan saanut tietään kenen lapsi hän oli ja miksi hänet oli adoptoitu perheeseen. Omia epäilyksiä hänellä kyllä asiasta oli.

Mary-Ann Gröhns bok ”Dottern som inte föddes” (2002) är en mycket intressant berättelse om en finsk musik- och konstnärsfamilj Fohström i slutet av 1800-talet
och i borjan av 1900-talet. Huvudpersonen – danskonsnären Lilli Fohström
(1884-1955) var familjens yngsta, adopterade dotter.

Short in English: An interesting family history from the end of the 19th Century
and the beginning of the 20th Century of a Finnish artistic family Fohström
with several talented singers, musicians and dancers.

Mainokset

L.Bäcksbacka: ”Ellen Thesleff”

L. Bäcksbacka (1955)Taiteilija Ellen Thesleffin (1869-1954) ruotsinkielinen elämäkerta, jonka on 1955 kirjoittanut L. Bäcksbackan  (vain etunimen alkukirjain), on tunnollinen, kirjeenvaihtoon perustuva  kuvaus taiteilijan lapsuudesta ja nuoruudesta Kuopiossa, opintovuosista, ulkomaanmatkoista sekä  elämästä Helsingissä ja Ruoveden Murolessa. Kirjan lopussa on (ilmeisesti kattava) luettelo hänen teoksistaan. Kirjassa on runsas kuvitus, joka valitettavasti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta on musta-valkoinen.

L. Bäcksbacka (förnamnet inte utskrivet) har noggrant srkvit ner den finska konstnärinnan Ellen Thesleffs (1869-1954) levnadsöden och arbeten
i sin bok som utkom år 1955..

Short in English: Biography of the Finnish artist Ellen Thesleff (1869-1954).

Jutta Zilliacus: ”I väntan på buss nummer 16”

Jutta Zilliacuksen teos ”I väntan på buss nummer 16” (2002Jutta Zilliacus (2002)) on kokoelma muistikuvia erilaisista asioista ja tilanteista kirjoittajan elämässä. Lapsuudenmuistoja virolais-venäläisessä perheessä Helsingissä 1930- ja 1940-lvuilla, tapahtumia politiikassa eri aikoina, satunnaisia muistikuvia esim. siitä miten Mannerheim suhtautui tupakoiviin naisiin. Julkisuudesta tunnetun henkilön monenlaisia henkilökohtaisiakin näkökulmia.

I sin memoarbok  ”I väntan på buss nummer 16” (2002) berättar
den finska författaren, journalisten och politiker Jutta Zilliacus om sitt bardom,
om sina upplevelser som ung journalist och ger inblickar i den finska politikens värld.

Short in English: The memoirs of the Finnish politician Jutta Zilliacus.

Sandman Lilius & Böckman: ”Hand i hand”

Sandman Lilius & Böckman (1997)Kirjassaan ”Hand i hand” (1997) sisarukset kirjailija ja kuvataiteilija Irmelin Sandman Lilius (s.1936) ja kirjailija Heddi Böckman (s.1938) muistelevat yhteistä lapsuuttaan ja vertailevat samoista tapahtumista kummallakin olevia mielikuvia. Parin vuoden ikäero sekä luonteen ja temperamentin erot vaikuttavat mihin kumpikin on kiinnittänyt huomiota ja mitä he aikuisena muistavat. Alussa on sata sivua tekstiä vanhemmista ja heidän sukutaustastaan (Sandman, Forsblom jne.). Tyttöjen omat muistot alkavat 1930-luvun lopulta Töölöstä, välirauhan aikana he asuivat Lauttasaaressa ja jatkosodan alettua heidät lähetettiin muutamaksi kuukaudeksi Ruotsiin. Elämä Helsingissä jatkui Muukalaiskadulla, kesiä vietettiin suvun kesäpaikassa Sipoossa, toisinaan matkustettiin mummon ja vaarin luo Uudenkaarlepyyn pappilaan, 1940-luvun puolivälissä tytöt olivat äidin kanssa Ruotsissa. Avioeron jälkeen he asuivat isän ja äitipuolen kanssa Helsingissä. Kirja päättyy järkyttäviin tapahtumiin vuonna 1951, jolloin Irmelin oli 15 v ja Heddi 13 v. Kuusisataa sivua sujuvasti kirjoitettuja muistoja tapahtumarikkaasta, dramaattisia käänteitä sisältävästä perhe-elämästä kahden, toisilleen läheisen lapsen näkökulmasta.

I sin  bok ”Hand i hand” (1997) berättar systrarna Irmelin Sandman Lilius
(f. 1936) och Heddi Böckman (f. 1938) – båda författare – roliga, dramatiska
och gripande minnen från sin barndom i Finland och i Sverige.

   Short in English: In their book the two sisters Irmelin Sandman Lilius (b. 1936) och Heddi Böckman (b. 1938) – both writers – tell their pleasant, dramatic and
touching memories of their childhood in Finland and in Sweden.

Sigrid Schauman: ”Min bror Eugen”

Sigrid Schauman (1964)Kirjassaan ”Min bror Eugen” (1964) taiteilija Sigrid Schauman 60 vuotta veljensä kuoleman jälkeen muistelee veljeään ihmisenä ja yksityishenkilönä. Hänen mielestään aikaisemmat teokset Eugen Schaumanista keskittyivät politiikkaan ymmärtämättä hänen persoonallisuuttaan. Vuonna 1904 kesäkuun 16. päivänä sortovuosien aktivisti Eugen Schauman ampui senaatintalon porraskäytävässä Helsingissä ensin Venäjän kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja sitten itsensä.

I sin bok ”Min bror Eugen” (1964) berättar den finska konstnärinnan
Sigrid Schauman (1877-1879) om sin bror Eugen Schaumans (1975-1904)
barndom, ungdom och om hans hans politiska utveckling. I juni 1904
sköt Eugen Schauman i Helsingfors den ryska  generalguvernören
Nikolai Bobrikov och dödade sedan sig själv.

Short in English: The Finnish artist Sigrid Schauman (1877-1879) tells about the childhood and youth of her brother Eugen Schauman (1975-1904) who in June 1904 assasinated Nikolai Bobrikov, the Russian Governor-General of Finland.

 

Ann-Mari Lindberg: ”Pappa vet bäst”

Ann-Mari Lindberg (2013)Kirjassaan ”Pappa vet bäst” (2013) kertoo Ann-Mari Lindberg määrätietoisesta liikemies-isästään sekä lapsuuden ja nuoruuden muistoistaan sota-ajan ja 1950-luvun Punavuoressa Helsingissä ja maaseudulla Siuntiossa.

I sin bok ”Pappa vet bäst” (2013) berättar Ann-Mari Lindberg sina barndoms- och ungdomsminnen under kriget och på 1950-talet i Rödbergen i Helsingfors och på landet i Sjundeå.

Short in English: Childhood and youth memories during the war
and in the 1950’s in a housing area in the southern Helsinki.

Fredrik Lång: ”Flickorna på Nappari”

Fredrik Lång (2013)Fredrik Långin ”Flickorna på Nappari – En herrgårdsroman” (2013) on valloittavalla tavalla kirjoitettu ja jännittävä historiallinen rakkausromaani, joka perustuu todellisiin henkilöihin ja heidän elämänsä virallisiin faktoihin (myös kirjeisiin), mutta yksityiskohdat sekä henkilöiden ajatukset ja keskustelut ovat fiktiota. Tapahtumapaikat vuosina 1905-1906 ovat Tigerstedtien omistama Napparin kartano Kokemäellä ja Helsinki. Aikakauden poliittiset tapahtumat Suomessa tulevat myös mielenkiintoisella tavalla esille, kun päähenkilö, Napparin tyttöjen kesäinen kotiopettaja Osborne Hancock on poliittisesti aktiivinen ylioppilas. Sata vuotta sitten Helsinki oli hyvin kansainvälinen kaupunki, esim. Suomessa syntyneen Osbornen isä oli Skotlannista ja äiti Sveitsistä.

Flickorna på Nappari – En herrgårdsroman” (2013) av Fredrik Lång
är en välskriven och tilltalande kärleksroman. Berättelsen baserar sig
på verkliga personer under åren 1905-1905 i Nappari Gård i Kumo och
i Helsingfors. Ung kärlek och tidens politiska händelser ger
en levande bild av hur man levde på den tiden.

Short in English: A novel in Swedish based on real persons and telling
a dramatic love story in 1905-1906 middle of the political unease
 in Finland. 

Karmela Bélinki: ”Mischa”

Karmela Belinki (2013)Pienikokoisessa ruotsinkielisessä romaanissaan ”Mischa” (2013) Karmela Bélinki kertoo 93 vuotiaasta Mischasta, joka päivittäin kävelee koiransa kanssa eteläisessä Helsingissä ja muistelee mennyttä elämäänsä. Hän on syntynyt juutalaiseen perheeseen Valkovenäjällä, pakeni nuorena miehenä Venäjän  asepalveluksesta Viipuriin juuri ennen vallankumousta ja jäi sinne asumaan. Monta kieltä taitavana hän kouluttautui tulkiksi ja perusti perheen. Viipurin menettämisen jälkeen perhe asettui Helsinkiin ja Mischa jatkoi tulkkina mm. sotasyyllisyys- ja sotakorvausneuvotteluissa. Sympaattista luettavaa, joka tarjoaa ”sisäpiirin” kuvaa juutalaisen vähemmistön elämästä Suomessa katsottuna maahanmuuttajan silmin.

I sin intressanta roman ”Mischa” (2013) berättar
Karmela Bélinki om den nu 93 åriga Mischa som var född i Vitryssland
i en judisk familj, men kom som ung till Finland. Nu gör han dagliga promenader
med sin hund i södra Helsingfors och blickar tillbaka på sin
och det judiska folkets historia under 1900-talet.

Short in English: An interesting novel about the life of the jewish minority
in Finland seen through the eyes of an elderly man, himself a jew,
who as a young man moved from Russia (Belarussia) to Finland. 

Torsten Helsingius: ”Det var”

Torsten helsingius (1947)Kirjassaan ”Det var” (1947) opettaja ja kirjailija Torsten Helsingius (1888-1967) muistelee koulunkäyntiään ja yliopistoaikaansa 1900-luvun alun Helsingissä. Kirja alkaa 1898 siitä kun Torsten 8-vuotiaana aloittaa koulunkäyntinsä ruotsalaisessa normaalilyseossa (Svenska Normallyceum) ja päättyy siihen, kun hän1920 naimisiin mentyään siirtyi opettajaksi Poriin. Muistoissaan kirjailija liikkuu silloisen Helsingin kaduilla, toreilla ja rannoilla, kuvaa rakennuksia, joita jo silloin oli olemassa tai joita näinä vuosina rakennettiin. Hyvin tarkkaan hän kertoo opettajistaan, ystävistään, koulu- ja opiskelutovereistaan. Mielenkiintoinen ”matka” sadan vuoden takaiseen Helsinkiin ja sen ajan elämäntapaan.

Boken ”Det var” (1947) skriven av lärare och författare Torsten Helsingius
(1888-1967) är en intressant ”resa” till Helsingfors i 1900-talets början.
Boken omfattar åren 1898-1920,  författarens skolgång i Svenska Normallyseum
och studietiden i Helsingfors Universitet.

Short in English: Memoirs of childhood and youth in Helsinki
by the Swedish speaking Finnish writer Torsten Helsingius (1888-1967).

Erik Kruskopf: ”Boken om Ham”

Erik Kruskopf (1994)Erik Kruskopfin kirja ”Boken om Ham – Tecknaren Signe Hammarsten Jansson” (1994) on mielenkiintoinen kuvaus Tove Janssonin äidin – taiteiljanimenä Ham – taiteellisesta työstä karikatyristinä sekä graafisena taiteilijana kirjankansien ja erityisesti postimerkkien suunnittelussa. Suurin osa Suomen vuosien 1930-1960 postimerkeistä on hänen suunnittelemiaan. Kirjassa kerrotaan lyhyesti hänen lapsuudestaan papin tyttärenä Ruotsissa sekä vieläkin lyhyemmin taiteellisten töiden kuvausten välissä hänen avioliitostaan kuvanveistäjä Viktor Janssonin kanssa, lasten syntymästä (Tove ja 2 veljeä) ja perhe-elämästä yleensä. Signe Hammarsten Jansson oli syntynyt 1882 ja kuoli 1970.
karikatyr av ham      postimerkki1526008[1]

Erik Kruskopfs bok ”Boken om Ham – Tecknaren Signe Hammarsten Jansson” (1994) berättar om Tove Janssons mors konstnärliga
verksamhet som karikatyrist och grafisk konstnär som hade
frimärken som sin specialitet. Nästan alla officiella frimärken
som trycktes i Finland 1930-1960 var gjorda av henne.

Short in English: The life and art of the mother of Tove Jansson, Signe Hammarsten Jansson, who was a charicaturist and who as a graphic artist specialized to stamps. Nearly all the official stamps published in Finland 1930-1960 were by her.