Isaac B. Singer: ”En dag full av glädje”

Isaac B. Singer (1987)Nobelkirjailijan Isaac B. Singerin lapsuudenmuistelmat ”En dag full av glädje” (1987, ruotsinnos Mårten Edlund, alkuteos ’A Day of Pleasure’, 1963) kuvaavat monipuolisesti juutalaisten elämää Varsovassa 1900-luvun alussa ja köyhän rabbiiniperheen arkea ja juhlaa. Tapahtumia katsellaan pienen uteliaan ja vilkkaan pojan näkökulmasta, mutta taustalla on koko ajan aikuisen tulkinta oman lapsuutensa tunnelmista ja kokemuksista. Nautittavaa luettavaa erilaisesta elämänpiiristä ja ajattelutavoista.

Mårten Edlund har översatt Isaac B. Singers barndomsminnen 
’A Day of Pleasure’ på ett utmärkt sätt. I boken får man leva
med i judiska familjernas liv i Warszawa i 1900-talets början.

Short in English: The Swedish translation of Isaac B. Singer’s
childhood memories from Warszawa in Poland
in the beginning of the 20th Century.

Jutta Zilliacus: ”I väntan på buss nummer 16”

Jutta Zilliacuksen teos ”I väntan på buss nummer 16” (2002Jutta Zilliacus (2002)) on kokoelma muistikuvia erilaisista asioista ja tilanteista kirjoittajan elämässä. Lapsuudenmuistoja virolais-venäläisessä perheessä Helsingissä 1930- ja 1940-lvuilla, tapahtumia politiikassa eri aikoina, satunnaisia muistikuvia esim. siitä miten Mannerheim suhtautui tupakoiviin naisiin. Julkisuudesta tunnetun henkilön monenlaisia henkilökohtaisiakin näkökulmia.

I sin memoarbok  ”I väntan på buss nummer 16” (2002) berättar
den finska författaren, journalisten och politiker Jutta Zilliacus om sitt bardom,
om sina upplevelser som ung journalist och ger inblickar i den finska politikens värld.

Short in English: The memoirs of the Finnish politician Jutta Zilliacus.

Sandman Lilius & Böckman: ”Hand i hand”

Sandman Lilius & Böckman (1997)Kirjassaan ”Hand i hand” (1997) sisarukset kirjailija ja kuvataiteilija Irmelin Sandman Lilius (s.1936) ja kirjailija Heddi Böckman (s.1938) muistelevat yhteistä lapsuuttaan ja vertailevat samoista tapahtumista kummallakin olevia mielikuvia. Parin vuoden ikäero sekä luonteen ja temperamentin erot vaikuttavat mihin kumpikin on kiinnittänyt huomiota ja mitä he aikuisena muistavat. Alussa on sata sivua tekstiä vanhemmista ja heidän sukutaustastaan (Sandman, Forsblom jne.). Tyttöjen omat muistot alkavat 1930-luvun lopulta Töölöstä, välirauhan aikana he asuivat Lauttasaaressa ja jatkosodan alettua heidät lähetettiin muutamaksi kuukaudeksi Ruotsiin. Elämä Helsingissä jatkui Muukalaiskadulla, kesiä vietettiin suvun kesäpaikassa Sipoossa, toisinaan matkustettiin mummon ja vaarin luo Uudenkaarlepyyn pappilaan, 1940-luvun puolivälissä tytöt olivat äidin kanssa Ruotsissa. Avioeron jälkeen he asuivat isän ja äitipuolen kanssa Helsingissä. Kirja päättyy järkyttäviin tapahtumiin vuonna 1951, jolloin Irmelin oli 15 v ja Heddi 13 v. Kuusisataa sivua sujuvasti kirjoitettuja muistoja tapahtumarikkaasta, dramaattisia käänteitä sisältävästä perhe-elämästä kahden, toisilleen läheisen lapsen näkökulmasta.

I sin  bok ”Hand i hand” (1997) berättar systrarna Irmelin Sandman Lilius
(f. 1936) och Heddi Böckman (f. 1938) – båda författare – roliga, dramatiska
och gripande minnen från sin barndom i Finland och i Sverige.

   Short in English: In their book the two sisters Irmelin Sandman Lilius (b. 1936) och Heddi Böckman (b. 1938) – both writers – tell their pleasant, dramatic and
touching memories of their childhood in Finland and in Sweden.

Ann-Mari Lindberg: ”Pappa vet bäst”

Ann-Mari Lindberg (2013)Kirjassaan ”Pappa vet bäst” (2013) kertoo Ann-Mari Lindberg määrätietoisesta liikemies-isästään sekä lapsuuden ja nuoruuden muistoistaan sota-ajan ja 1950-luvun Punavuoressa Helsingissä ja maaseudulla Siuntiossa.

I sin bok ”Pappa vet bäst” (2013) berättar Ann-Mari Lindberg sina barndoms- och ungdomsminnen under kriget och på 1950-talet i Rödbergen i Helsingfors och på landet i Sjundeå.

Short in English: Childhood and youth memories during the war
and in the 1950’s in a housing area in the southern Helsinki.

Torsten Helsingius: ”Det var”

Torsten helsingius (1947)Kirjassaan ”Det var” (1947) opettaja ja kirjailija Torsten Helsingius (1888-1967) muistelee koulunkäyntiään ja yliopistoaikaansa 1900-luvun alun Helsingissä. Kirja alkaa 1898 siitä kun Torsten 8-vuotiaana aloittaa koulunkäyntinsä ruotsalaisessa normaalilyseossa (Svenska Normallyceum) ja päättyy siihen, kun hän1920 naimisiin mentyään siirtyi opettajaksi Poriin. Muistoissaan kirjailija liikkuu silloisen Helsingin kaduilla, toreilla ja rannoilla, kuvaa rakennuksia, joita jo silloin oli olemassa tai joita näinä vuosina rakennettiin. Hyvin tarkkaan hän kertoo opettajistaan, ystävistään, koulu- ja opiskelutovereistaan. Mielenkiintoinen ”matka” sadan vuoden takaiseen Helsinkiin ja sen ajan elämäntapaan.

Boken ”Det var” (1947) skriven av lärare och författare Torsten Helsingius
(1888-1967) är en intressant ”resa” till Helsingfors i 1900-talets början.
Boken omfattar åren 1898-1920,  författarens skolgång i Svenska Normallyseum
och studietiden i Helsingfors Universitet.

Short in English: Memoirs of childhood and youth in Helsinki
by the Swedish speaking Finnish writer Torsten Helsingius (1888-1967).

Leif Zern: ”Kaddish på motorcykel”

Leif Zern (2013)Leif Zernin teos ”Kaddish på motorcykel” (2013) on lapsuuden- ja nuoruuden kuvaus minulle vähemmän tutusta näkökulmasta,  juutalaisen perheen elämästä Tukholmassa. Olen lukenut monia kirjoja Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muuttaneiden tai paenneiden tai Euroopan sisällä toiseen maahan asettuneiden juutalaisten elämästä. Zern, joka on journalisti ja teatterikriitiikko, on syntynyt 1939, joten hänen lapsuutensa osuu sota-aikaan ja 1950-luvulle. Tarinassa käsitellään jonkin verran hänen vanhempiensa, isovanhempiensa sekä tätien ja setien ”aikaisempaa elämää”, mutta kirjoittaja toteaa, ettei niistä asioista paljoa puhuttu perheen piirissä. Erityisenä kuvauskohteena on isä, joka on miesten vaatetusliikkeessä myyjänä ja haaveilee omasta toiminimestä, joka ei koskaan toteutunut. Kirjan kannessa on kuva Zernin isästä äitinsä kanssa 1917. Kirjan nimi viittaa siihen, että Zernin isä äitinsä kuoleman jälkeen kesäkuukausina ajoi päivittäin moottoripyörällä kesäpaikasta kaupunkiin synagogaan lukemaan kaddishin (”rukouksen kuolleen puolesta”). Kirjan takakannen tekstistä: ”…kirja vaeltaa eri ympäristöissä räätäliliikkeistä urheilukentille, juutalaisista juhlista elokuvateattereihin  … Onnellinen kertomus, joka päättyy surullisesti.”

Leif Zernis bok ”Kaddish på motorcykel” (2013) är trevlig och intressant lektyr
från en synvinkel som jag tidigare inte har tänkt mycket på: att leva som jude
i Sverige. Från pärmens baksida: ”Det är en bok som vandrar mellan olika miljöer,
från skrädderier till idrottsarenor, från judiska helgfirande till skrattfester
på perimiärbiografierna – och som själv bejakar det postitiva i denna livshållning.
En lycklig berättelse som slutar olyckligt.”

Short in English: Memoirs of a childhood in a jewish family in Stockholm after the second world war. Leif Zern is a Swedish journalist and theatre critic, born in 1939.

Inger Wikström-Lindgren: ”Rakels bok”

Wikström-Lindgren (2012)Inger Wikström-Lindgrenin romaani ”Rakels bok” (2012) kertoo noin 10-vuotiaan tytön näkökulmasta yhden suvun dramaattisista vaiheista suomalaisessa pikkukaupungissa 1940-luvun lopulla. Tytön äiti ja hänen kolme sisartaan pitävät kiinteästi yhteyttä toisiinsa, mutta ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja joutuvat yhdessä ollessaan helposti ilmiriitaan. Sisarusten aviomiehet ovat  sovittelijoita ja yhteyttä koossa pitäviä. Vaikka kirjassa kerrotaan paljon tytön oman perheen elämästä, on tarinan päähenkilö sisaruksista vanhin, Rakel, jonka elämä muuttuu dramaattisesti, lapsen näkökulmasta käsittämättömään ja ahdistavaan suuntaan. – Ihan mielenkiintoinen lukuromaani.

Inger Wikström-Lindgrens roman ”Rakels bok” (2012) är en släkdrama
sett med en 10-årig skolflickans ögon. Tre systrar, deras äkta män och en läkare
står i berättelsens centrum. Familjen bor i en finlandssvensk småstad och det är
på slutet av 1940-talet. En spännande läsupplevelse.

Short in English: A novel of a family tragedy in a Finnish small town
at the end of 1940’s seen through the eyes of a young girl.

Selma Lagerlöf: ”Ett barns memoarer”

Selma Lagerlöf (1998)Selma Lagerlöfin kirja ”Ett barns memoarer – Mårbacka II” (1998, alkuteos 1930) on liikuttavia ja hauskoja muistelmia 10-12 vuotiaan maalla asuvan tytön elämästä ja ajatuksista 1860-luvun lopulla.

Selma Lagerlöfs bok ”Ett barns memoarer – Mårbacka II”  (1998, originalet 1930) är rörande och rolig berättelse om den 10 åriga flickan som bodde på landet i Mårbacka på 1860-talet.

Short in English: The childhood memories of the Swedish writer
Selma Lagerlöf (1858-1940) who won the Nobel Prize in literature in 1909.

Karin Granlund: ”Prins i en värld som inte fanns”

Karin Granlund (2012)Karin Granlundin kirjassa ”Prins i en värld som inte fanns – Om en adelsgosses uppväxt på storgodset Tervik i 1920-40-talets Finland” (2012) vuonna 1923 syntynyt Louis Ehrnrooth kertoo erilaisesta lapsuudestaan vanhoja aatelisperinteitä ja perinnäisiä käytöstapoja kunnioittavan iäkkään isän ja häntä paljon nuoremman äidin hoivissa Tervikin kartanossa Pernajassa. Kertomus on hämmästyttävä ja mielenkiintoinen. Vielä 1930-luvulla saattoi olla tälläisiä suojattuja entisajan elinympäistöjä!

Louis Ehrnrooth (född 1923) berättar om sitt barndom i Karin Granlunds bok
Prins i en värld som inte fanns – Om en adelsgosses uppväxt
på storgodset Tervik i 1920-40-talets Finland
” (2012).

Short in English: Chidhood memories of Louis Ehrnrooth (born 1923) who was raised   on the old ways and traditions of the nobility in a old manor in the countryside. (Translation of the title: ”A prince in a world which did not exist’) 

Erik Kruskopf: ”Boken om Ham”

Erik Kruskopf (1994)Erik Kruskopfin kirja ”Boken om Ham – Tecknaren Signe Hammarsten Jansson” (1994) on mielenkiintoinen kuvaus Tove Janssonin äidin – taiteiljanimenä Ham – taiteellisesta työstä karikatyristinä sekä graafisena taiteilijana kirjankansien ja erityisesti postimerkkien suunnittelussa. Suurin osa Suomen vuosien 1930-1960 postimerkeistä on hänen suunnittelemiaan. Kirjassa kerrotaan lyhyesti hänen lapsuudestaan papin tyttärenä Ruotsissa sekä vieläkin lyhyemmin taiteellisten töiden kuvausten välissä hänen avioliitostaan kuvanveistäjä Viktor Janssonin kanssa, lasten syntymästä (Tove ja 2 veljeä) ja perhe-elämästä yleensä. Signe Hammarsten Jansson oli syntynyt 1882 ja kuoli 1970.
karikatyr av ham      postimerkki1526008[1]

Erik Kruskopfs bok ”Boken om Ham – Tecknaren Signe Hammarsten Jansson” (1994) berättar om Tove Janssons mors konstnärliga
verksamhet som karikatyrist och grafisk konstnär som hade
frimärken som sin specialitet. Nästan alla officiella frimärken
som trycktes i Finland 1930-1960 var gjorda av henne.

Short in English: The life and art of the mother of Tove Jansson, Signe Hammarsten Jansson, who was a charicaturist and who as a graphic artist specialized to stamps. Nearly all the official stamps published in Finland 1930-1960 were by her.