Erik Hagman: ”Att färdas hoppfullt”

Erik Hagman (2013)Sympaattinen uusi tuttavuus on suomenruotsalainen Erik Hagman, joka jäätyään eläkkeelle terveyskeskuslääkärin virasta on kymmenen vuoden ajan (2002-2012) tehnyt lyhyitä, muutaman kuukauden lääkärin sijaisuuksia eri puolilla maailmaa tavallisilla, rauhallisilla paikkakunnilla – ei siis sota- tai kriisialueilla. Kokemuksistaan hän kertoo mielenkiintoisella ja hauskalla tavalla kirjassaan ”Att färdas hoppfullt – Läkare i fyra världsdelar” (2013). Tällaisilla keikoilla pääsee näkemään läheltä tavallisten ihmisten elinolosuhteita ja tutustuu eri maiden terveydenhuollon järjestelmiin. Kirjassa kerrotaan kokemuksia Englannista, Saudi-Arabiasta, Australiasta, Zambiasta, Keniasta, Etiopiasta ja Grönlannista. Antoisaa ja piristävää luettavaa!

I sin bok ”Att färdas hoppfullt – Läkare i fyra världsdelar” (2013) berättar den pensionerade finska läkaren Erik Hagman om sina upplevelser som ”medicinsk gästarbetare” med korta fredliga uppdrag i flera länder.

Short in English: The Finnish physician Erik Hagman tells about
his experiences as a short time debuty doctor in normal circumstances
in several countries in four continents.

Fiona McFarlaine: ”The Night Guest”

Fiona McFarlaine (2013)Fiona McFarlainen romaani ”The Night Guest” (2013) on hyvin kirjoitettu, surullinen ja järkyttävä tarina australialaisesta leskirouvasta, joka asuu yksin merenrantatalossaan. Näkökulma on päähenkilön, Ruthin, jonka muisti on oikullinen ja joka toisinaan ”muistaa ettei muista” tai  ”muistaa muistavansa”. Kirjan nimen mukainen yövieras on tiikeri, jonka hän toisinaan öisin on kuulevinaan liikkumassa ja tuhisemassa asunnossaan, vaikka hän ihan hyvin tietää, ettei Australian merenrannalla kulje tiikereitä vapaana. Eräänä aamuna Ruthin luokse tulee pyylevä naishenkilö matkalaukun kanssa ja sanoo ”Nimeni on Frida Young. Minä huolehdin sinusta.” Siitä alkaa tapahtumaketju, jonka kuluessa Ruthilla vaihtelevat sekä lämmin turvallisuudentunne, ahdistus, tunne ettei ymmärrä mitään, kiitollisuus että toinen huolehtii ja pakokauhu. En paljasta miten siinä sitten kävikään. Kirja ei sovellu iltalukemiseksi, jos lukijalla on taipumusta syvään eläytymiseen.

Fiona McFarlaine’s novel ”The Night Guest” (2013) is well written, mysterious
and quite disturbing story of the widowed Ruth who lives alone in a seaside
cottage in Australia and who has trouble with her memory. A story about
aging, love, trust, dependence, and fear and about things and people
in places they shouldn’t be. No comfortable night reading.

 

Jukka Salminen: ”Polkupyörällä maailman ympäri”

Jukka Salminen (2013)Jukka Salmisen kirja ”Polkupyörällä maailman ympäri” (2013) on hengästyttävä, jännittävä ja mukavasti kirjoitettu kuvaus nuoren miehen urotyöstä. Hänen tavoitteenaan oli pyöräillä yksin muutaman vuoden kuluessa poikki kaikkien maanosien. Matka alkoi Bangkokista syyskuussa 2005 ja jatkui Malesian ja Indonesian kautta Australiaan. Toukokuussa 2006 hän oli takaisin Bangkokissa ja jatkoi sieltä pyöräillen matkaa Kambodzaan, Laosiin, Kiinaan, Tibetiin ja Nepaliin. Tammikuun lopulla 2007 hän tuli Intiaan. Pakistanin, Iranin ja Turkin kautta hän elokuussa 2007 ajoi rajan yli Bulgariaan, josta Itävallan kautta päätyi Sveitsiin lepäämään pyöräilijäystävänsä kotiin. Marraskuussa 2007 hän pyöräili halki Saksan ja tuli matkattuaan poikki kolmen maanosan –  Aasian, Australian ja Euroopan –  laivalla kotiin Naantaliin suunnittelemaan seuraavia etappeja. Helmikuussa 2008 matka jatkui, kun Jukka Salminen isänsä kanssa lensi Kairoon, josta pyöräily yhdessä jatkui aavikon halki etelää kohti Sudaniin, Etiopiaan ja Keniaan. Suunnitelmana oli pyöräillä Etelä-Afrikkaan asti, mutta sairauksien vuoksi matkalaiset palasivat Suomeen marraskuussa 2008. Parin vuoden ”kotisohvalla toipumisen” jälkeen maailmanympäripyöräilijä oli syyskuussa 2010 jälleen Keniassa, josta pyörämatka yksin jatkui Ugandaan, Ruandaan, Burundiin, Tansaniaan, Malawiin, Mosambikiin, Zimbabween ja lopulta joulukuussa 2010 Etelä-Afrikkaan, josta pyöräilijä monien pyöräretkien jälkeen toukokuussa 2011 lensi New Yorkiin. Kolmen viikon jälkeen pyörämatka jatkui kohti etelää Denveriin, Las Vegasiin, Kalliovuorille ja SanDiegosta rajan yli Meksikoon, jossa matkustushalu yllättäen loppui unettomista öistä johtuvaan uupumukseen. Joulukuussa 2011 matkailja on taas kotona Naantalissa. ”En lopettanut matkaa siksi, että olisin kyllästynyt pyörämatkaamiseen tai kokenut elämäntilanteeni jotenkin tukalaksi. Matka vain päättyi.”

Short in English: A exciting story about a young man’s
adventurous journeys with a bicycle in the five continents 2005-2011.

   

Robyn Davidson: ”Tracks”

Robyn Davidson (2012)Robyn Davidsonin teos ”Tracks – One Woman’s Journey Across 1.700 Miles of Australian Outback” (2012) on hämmästytävä kertomus nuoren naisen kuukausia kestäneestä matkasta läpi Keski-Australian erämaiden pääasiassa yksin mukanaan kolme kamelia, kamelin varsa ja koira. Matka tapahtui 1970-luvulla ja kertomus julkaistiin pari vuotta sen jälkeen, mutta kertomuksesta on otettu lukuisia uusintapainoksia. Kirjan alkuosassa kerrotaan miten kaupunkilaistyttö, joka tähän mennessä on nähnyt kameleja vain eläintarhassa, parin vuoden ajan Alice Springsissä tutustuu näihin eläimiin ja opettelee hoitaman niitä, myös niiden sairauksia. Monien mutkien ja vaikeuksien jälkeen vaellus erämaan halki alkaa. Matkassa on monenlaisia vaiheita: tyyntä rauhaa ja paniikinomaista pelkoa, helppoa maastoa ja vaikeakulkuisia louhikoita, kuumaa ja kylmää, uhkaavia villikameleita, myrkyllisiä käärmeitä ja ärsyttävän tunkelevia turisteja kameroineen. Osan matkaa vanha alkuasukasmies kulkee hänen mukanaan oppaana. – Useassa kohtaa tarinaa kirjoittaja yrittää selittää miksi hän halusi tehdä tälläisen matkan, mutta minulla on edelleenkin vaikea täysin ymmärtää hänen motiivejaan. Mutta kirja on jännittävää luettavaa.

Robyn Davidson’s book ”Tracks – One Woman’s Journey Across
1.700 Miles of Australian Outback” (2012, first published in 1980) is a thrilling
and surprising story of how a young city-girl learns how to take care of camels – and how she travels alone during several months through the dry
and hot desert in company of four camels and a dog.

Bill Bryson: ”Down Under”

Bill Bryson (2001)Bill Brysonin ”Down Under” (2001) on kertomus useasta matkasta Australiaan tavoitteena saada jonkinlainen kokonaiskuva tästä laajasta maasta. Bryson kertoo tutulla humoristisella tyylillään matkakokemuksiaan ja valaisee hyvin havainnollisella tavalla kunkin alueen historiaa ja luontoa. Hänelle on myös tyypillistä korostaa uhkia ja vaaroja, jotka eivät hänen kohdallaan kuitenkaan toteudu – miten paljon Australiassa on erilaisia myrkkykäärmeitä ja myrkyllisiä vesieläimiä, miten vaarallisia meren virtaukset voivat olla uimareille ja veneilijöille, miten näännyttävää ja hengenvaarallista on eksyä satojen kilometrien laajuisille erämaa-alueille, miten tuhoisia pensaspalot ja hurrikaanit voivat olla. Bryson matkustaa miljoonakaupungeissa ja pitkien erämaamatkojen takaisissa kylissä, katselee valtaväestön ja alkuasukkaiden elämäntapaa, ihmettelee ja innostuu. Ja onnistuu tarjoamaan vain pieniä näytteitä tästä laajasta ja uskomattoman monipuolisesta maasta, joka on myös kokonainen maanosa.

Australia Devils Marbles Australia_Stromatolite Australia Twelve-Apostles
Australia echidna australian wombat

Bill Bryson’s book ”Down Under” (2001) tells in to him typical way adventures in different parts of Australia, in great cities and in small villages ”in middle of nowhere”. He describes the many dangers the wast counrty can offer and which he himself don’t experience. He is careful in telling the history of the places he visits and is very concrete in describing the sights which impress him. 

Agatha Christie: ”Grand Tour”

Agatha Christie (2012)Agatha Christien tyttärenpoika Mathew Prichard on toimittanut kirjaksi isoäitinsä matkakirjeet omalle äidilleen vuoden 1922 maailmanympärimatkalta, ”Grand Tour – matkalla maailman ympäri” (2012, suomennos Tuija Tuomaala). Agatha Christien mies oli mukana Brittiläisessä kauppavaltuuskunnassa ja vaimo (tuolloin 32 vuotias) pääsi matkalle mukaan. Tammikuussa alkanut matka tehtiin laivoilla, ensin, Etelä-Afrikkaan, sieltä Australiaan ja Tasmaniaan sekä Uuteen-Seelantiin. Pariskunta vietti sitten parin viikon loman Havajilla, jonka jälkeen kauppavaltuuskunta matkusti yhdessä Kanadaan. Kotimatkalle lähdettiin laivalla New Yorkista ja Southamptoniin saavuttiin joulukuun ensimmäisenä päivänä. Agathan kirjeet äidilleen ovat hauskoja ja havainnollisia. Hän selvästi nautti matkasta (merisairauksista huolimatta) ja tutustui innostuneena uusiin paikkoihin ja ihmisiin. Agathan matkalla ottamat valokuvat ovat hyvin onnistuneita. Nautinnollista luettavaa!

Short in English:  The translation in Finnish of  ”The Grand Tour –
Letters and Photographs from the British Empire Expedition 1922”
edited by Agatha Christie’s grandson Mathew Prichard.

Ellie Nielsen: ”Our Own Piece of Paris”

Ellie Nielsen (2008)Ellie Nielsenin kirja ”Our Own Piece of Paris – How We Fell in Love With The City of Light” (2008) on riemastuttava kertomus australialaisen pariskunnan asunnonhankinnasta Pariisissa. Puutteellinen ranskankielentaito ja ennestään tuntemattomat Ranskan byrokratian kiemurat sekä lisäksi ranskalaisten tapasidonnaisuus ja haluttomuus puhua muita kieliä synnyttää yhä uusia ongelmia. Mutta lopulta unelmien asunto ja lomamatkojen tukikohta löytyy.

A humorous and delightful story by the Australian author Elli Nielsen
about trying to find a dream appartment in Paris. 

”Trollope – the Traveller”

Trollope (1995)Graham Handleyn toimittama teos ”Trollope – the Traveller. Selections from Anthony Trollope’s Travel Writings” (1995) sisältää englantilaisen romaanikirjailija Anthony Trollopen (1815-1882) kertomuksia hänen 1800-luvun puolivälin jälkeen tekemistään matkoista Karibialle, Pohjois-Amerikkaan, Australiaan, Uuteen Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan. Hän oli Ison-Britannian postin palveluksessa ja matkat olivat virallisia tarkastusmatkoja Kansainyhteisön maihin.  Matkakertomukset kuitenkin käsittelevät postiasioita vain ohimennen eivätkä maisemat ja nähtävyydetkään ole kovin keskeisessä asemassa. Sensijaan hän käsittelee laajasti sosiaalilsia oloja, politiikkaa, käytöstapoja ja myös matkailupalveluja. Yhdysvalloissa hän oli kansalaissodan aikaan ja vaikka hän ei liikkunut taistelualueilla, hän kommentoi sodan taustoja ja mahdollisia seurauksia. Kohdemaissa hän vieraili vankiloissa ja sairaaloissa, tehtaissa ja kaivoksissa, maatiloilla ja yksityisissä kodeissa sekä kommentoi näkemäänsä. – Mielenkiintoinen näköala 150 vuoden takaiseen maailmaan lahjakkaan kirjailijan kuvaamana!

Trollope – the Traveller. Selections from Anthony Trollope’s Travel Writings” (1995) edited by Graham Handley contains travel stories
from the 1860’s and 1870’s in the West Indies and the Spanish Main,
in North America, in Australia and New Zealand and in South Africa.
He writes about the politics, the social conditions, the ways and manners
in those countries. He visits factories, mines, farms and private homes
and comments on all. – An interesting peephole into the world of 150 years ago!

Toivo Rapeli: ”Valtameren ääriltä”

Tällä kertaa otin omasta hyllystäni luettavaksi teoksen, jonka olen viimeksi lukenut 1960-luvulla eli kauan sitten. Toivo Rapeli kertoo teoksessaan ”Valtamerten ääriltä” (1960) runsaat kolme kuukautta kestäneestä matkasta, joka ulottui kaikkiin viiteen maanosaan. Pääkohteena oli Japani, jossa vuonna 1959 vietettiin protestanttisen lähetystyön 100-vuotisjuhlaa ja jonne kirjoittaja matkusti Suomen kirkon virallisena edustajana. Viisikymmentäluvun lopulla kansainvälinen lentomatkailu oli jo alkanut, mutta tekniikka ja palvelut eivät tietenkään olleet lähelläkään nykytasoa. Matkan etenee hitaasti, välilaskuja ja monenlaisia viivästyksiä on paljon, tiedonvälitys (faksit, sähkeet, oikkuilevat puhelinyhteydet) on hidasta ja epäluotettavaa. Pelkästään vertailu nykyaikaiseen matkustamiseen tekee lukemisesta mielenkiintoisen! Rapeli on erinomainen matkakokemusten kuvaaja, joka ottaa lukijansa luontevasti matkakumppanikseen. Reitti kulkee Lontoon, Rooman, Kairon, Intian ja Hongkongin kautta Japaniin sekä sieltä kolmen viikon kuluttua Australian kautta Yhdysvaltoihin (Hawaji sekä USA:n länsi- ja itärannikko) ja sieltä kotiin. – Kirjaa lukiessa olin myös hämmästynyt miten paljon suomenkieli on muuttunut viidessäkymmenessä vuodessa. Monin paikoin sanontatavat, asioiden esittämistapa sekä asioiden ja laitteiden nimitykset tuntuivat liikuttavan vanhanaikaisilta. Kun on elänyt rinnan tämän puhetapamuutoksen kanssa, sitä ei tietoisesti tule noteeranneeksi. Tästäkin syystä kirjan lukeminen oli mielenkiintoista!

Short in English: An around the world travel in the 1950’s by Finnish Reverend Toivo Rapeli who stayed three weeks in Japan for the 100th anniversary of the Christian Protestant Mission in Japan.