Prinssi Wilhelm: ”Matkoja neljässä maanosassa”

Prinssi Wilhelm (1950)Ruotsin prinssi Wilhelmin (1884-1965) matkakertomukset vuosilta 1919-1949, ”Matkoja neljässä maanosassa” (1950, suomentanut Juho Tervonen, alkuteos ”Skärvor från fyra världsdelar”), on sujuvasti kirjoitettua ja mielenkiintoista luettavaa. Matkat ovat lomamatkoja, virallisia matkoja muiden maiden kruunajaisiin, matkoja tapaamaan ruotsalaisia siirtolaisia eri puolilla maailmaa, arkeologisia tutkimusmatkoja, villin luonnon tutkimusmatkoja (Afrikassa) ja tieteellisiä luentokiertueita (USA). Prinssi olisi yleensä halunnut tulla kohdelluksi tavallisena turistina tai tiedemiehenä, mutta useimmiten hän kiusaantuneena – mutta kuitenkin hiljaisella huumorilla alistuen – joutui kohtaamaan mitä erikoisimpia  tervehdysseremonioita kunkin kulttuurin omien tapojen mukaan.Prins_Wilhelm_av_Sverige

Den finska övesättningen
av prins Wilhelm av Sveriges reseskildringar
”Skärvor från fyra världsdelar” (1949).

Short in English: Travelogues by the Swedish Prince Wilhelm
(1884-1965) in the four continents in1919-1949.

Mainokset

Katri Veltheim: ”Tuntematon vuosikymmeneni”

Katri Veltheim (1989)Kirjassaan ”Tuntematon vuosikymmeneni – 30-luku” (1989) kulttuuritoimittaja ja teatteriarvostelija Katri Veltheim kertoo mielenkiintoisesti 1930-luvun Suomesta – elokuvista, kirjallisuudesta, muodista, tavoista, politiikasta. Veltheim oli syntynyt 1918 Viipurissa ja tuli 1936 Helsinkiin opiskelemaan. Kolmekymmentäluvun yleisen ilmapiirin ja maamme keskeisten ”kuuluisuuksien” kuvauksen rinnalla hän kertoo omia teinitytön ja nuoren opiskelijan kokemuksiaan ja tunnelmiaan. Henkisesti ja poliittisesti kiihkeä ja innostunut vuosikymmen päättyi järkyttävästi talvisodan alkamiseen.

Short in English: Memories from the 1930’s by the Finnish
cultural journalist and theater critic Katri Veltheim.

Bengt Broms: ”Elämää sivusta, sisältä, sitoutumatta”

Kirjassaan ”Elämää sivusta, sisältä, sitoutumattaBengt Broms (1986)” (1986) Bengt Broms (1917-1989) muistelee sukutaustaansa, lapsuuttaan ja nuoruuttaan, sota-aikaa sekä työelämäänsä Suomalais-amerikkalaisessa yhdistyksessä, Helsingin kaupungin tiedotuspäällikkönä, Helsinki-viikkon hallituksen puheenjohtajana ja Finlandiatalon ensimmäisenä johtajana 1971-1982. Broms on henkilöarvioinneissaan suorasukainen ja kaunistelematon. Hänen kirjoitustyylinsä on sujuvaa ja sitä on hauska lukea.

Short in English: The memories of Bengt Broms (1917-1981),
the first director of the Finlandia Hall in Helsinki

Matti Klinge: ”Kadonnutta aikaa löytämässä”

Matti Klinge (2012)Matti Klingen muistelmateos ”Kadonnutta aikaa löytämässä”  (2012) on mielenkiintoista kuvausta 1930-, 1940- ja 1950-lukujen Helsingistä sekä Helsingin yliopistosta opiskelijan näkökulmasta. Klingen kerronta on siinä määrin hillittyä ja hallittua, että tuntuu melkein kuin kyseessä olisi ulkopuolisen tutkimus lapsen, nuoren ja sitten opiskelevan ylioppilaan elämästä ja ajatuksista. Kirja on lukemisen arvoinen. Se valottaa monipuolisella tavalla historiasta ja kulttuurista kiinnostuneen koulunnuorison ja akateemisen väen tuolloisia ajatuksia ja valintoja.

Short in English: Memories of his childhood and youth
by Professor Emeritus Matti Klinge (b. 1936) who was Professor of History
at Helsinki University, retired since 2001.

Ylikangas&Pajuoja: ”Lauri Kivekäs”

Ylikangas&Pajuoja 1987Heikki Ylikankankaan ja Jussi Pajuojan teos ”Lauri Kivekäs – aikansa ajaton radikaali” (1987) kertoo Kivekkään elämän lisäksi fennomaniasta 1800-luvun lopulla sekä vastaavista radikaaleista opiskelijaliikkeistä 1930-luvulla (AKS) ja 1960-luvulla (”vanhan valtaajat”). Lauri Kivekäs oli syntynyt 1852, alkuperäiseltä nimeltään hän oli Stenbäck. Fennomaanien opiskelijaliikeessä hän oli intomielinen ja tulinen puhuja ja johtaja, ajan mittaan monien mielestä liiankin radikaali ja haluton kompromisseihin. Myöhemmin kansanedustajana hänellä ei ollut samanlaista menestystä. Yksityiselämässään hän oli helposti syttyvä ja vauhdikas, joidenkin arvioiden mukaan ihmissuhteissaan naiivi. Hän oli raha-asioissaan jatkuvasti vaikeuksissa. Valmistuttuaan juristiksi hän perusti asianajotoimiston, joka menestyi hyvin, mutta silti talousvaikeudet jatkuivat. Vuonna 1887 Kivekäs avioitui näyttelijä Ida Aalbergin kanssa. Kahden itsenäisen ja erittäin kunnianhimoisen henkilön avioliitto ei ollut onnellinen. Lauri Kivekäs kuoli 41-vuotiaana vuonna 1893.

Short in English:  The biography of
the Finnish radical politician Lauri Kivekäs (1852-1893).