Mary-Ann Gröhn: ”Dottern som inte föddes”

Mary-Ann Gröhn (2002)Mary-Ann Gröhnin teos ”Dottern som inte föddes” (2002) on poikkeksellinen kertomus suomalaisen Fohströmin musiikki- ja taiteilijaperheestä ja erityisesti sen nuorimmasta jäsenestä, adoptoidusta tyttärestä tanssitaiteilija Lilli Fohströmistä (1884-1955). Kirjassa kuvataan 1900-luvun alun Helsingin ja Pietarin kulttuurielämää, taiteilijoiden koulutusta ja ammatin harjoittamisen vaikeuksia ja voittoja. Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomeen palanneiden taiteilijoiden vaikeudet ja ratkaisut olivat yksilöllisiä – jotkut menestyivät, toiset sortuivat. – Teoksen nimi, ”syntymätön tytär”, viittaa siihen, ettei Lilli Fohström koskaan saanut tietään kenen lapsi hän oli ja miksi hänet oli adoptoitu perheeseen. Omia epäilyksiä hänellä kyllä asiasta oli.

Mary-Ann Gröhns bok ”Dottern som inte föddes” (2002) är en mycket intressant berättelse om en finsk musik- och konstnärsfamilj Fohström i slutet av 1800-talet
och i borjan av 1900-talet. Huvudpersonen – danskonsnären Lilli Fohström
(1884-1955) var familjens yngsta, adopterade dotter.

Short in English: An interesting family history from the end of the 19th Century
and the beginning of the 20th Century of a Finnish artistic family Fohström
with several talented singers, musicians and dancers.

Birgitta Sandström: ”Emma Zorn”

Birgitta Sandström (2014)Birgitta Sandströmin kirjoittama ruotsalaisen taiteilijan Anders Zornin vaimon elämäkerta  ”Emma Zorn” (2014) on pääasiassa kirjeisiin perustuva 700-sivuinen kuvaus päähenkilön elämänvaiheista. Kirjan ensimmäinen puolikas on salakihloissa olevien Emman ja Andersin kirjeenvaihtoa neljän vuoden ajalta (1881-1885), jolloin Anders opiskeli ja työskenteli ulkomailla pääasiassa Pariisissa ja Lontoossa. Tämän neljän vuoden aikana he tapasivat lyhyesti vain kolme kertaa. Naimisiinmenon jälkeen lapseton pariskunta matkusteli ahkerasti eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvalloissa. 1890-luvun puolivälissä he asettuivat asumaan Moraan, mutta jatkoivat matkustelua ja olivat aktiivisia ”kotiseututyössä” (vanhaa rakennus- ja käsityöperinnettä). Kahden voimakkaan persoonallisuuden avioliitto ei ollut helppo, mutta yhdessä he pysyivät yli 30 vuotta. Ander Zornin kuoltua 60-vuotiaan 1920 Emma Zorn eli vielä leskenä 22 vuotta ja mm. perusti Anders Zornin museon.

Birgitta Sandströms bok om konstnären Anders Zorns hustru, Emma Zorn,
är en diger bok på 700 sidor. Vi får följa henne från barndomen i Stockholm,
under många och långa utlandsresor till de sista åren i Mora,
där hon strax före andra världskriget byggde upp Zornmuseet.

Short in English: Biography of Emma Zorn,
the wife of the Swedish artist Anders Zorn (1860-1920).

Tyyni Tuulio: ”Lapsuuden maa”

Tyyni Tuulio (1966)Kirjailija ja kääntäjä Tyyni Tuulion (1892-1991) teos  ”Lapsuuden maa” (1966) on kertomus pappilan lapsen elämästä vuosisadan vaihteen Karvialla ja kouluvuosista Vaasassa. Koti, perheenjäsenet ja lähiympäristön muut ihmiset, luonto ja eläimet kuvataan aikuisen kynällä, mutta lapsen silmin. Aikuisen kirjoittajan näkökulma ilmenee lapsen tunteiden ja reaktioiden tulkintana, selitysten etsimisenä aikuisten käytökseen ja lapsen tapaamien henkilöiden myöhempien elämänvaiheiden kertomisena. Kuitenkin tunnelma on lapsuuden turvallisesta maailmasta, kunnes Tyllyn ollessa 12-vuotias isän yllättävä kuolema muuttaa kaiken. Elävää kuvausta sadan vuoden takaisesta elämäntavasta.

Short in English: Memories of a childhood in a countryside vicarage
a century ago by the Finnish writer Tyyni Tuulio (1892-1991).

Marjut Hjelt: ”Kuvia Esther Hjelt-Cajanuksen elämästä”

Marjut Hjelt (2012)Marjut Hjeltin ”Kuvia Esther Hjelt-Cajanuksen elämästä” (2012) kertoo suomalaisesta naisesta, joka eli ja matkusteli Euroopassa samaan aikaan kuin itävaltalainen Anna Freud-Bernays (arvioni hänen kirjastaan). Esther Hjelt (1879-1959) oli Helsingin yliopiston kemian professorin (myömennin rehtori) Edward Hjeltin vanhin tytär. Hän oli taiteellisesti, musiikillisesti ja kirjallisesti lahjakas. Hän opiskeli kuvataidetta sekä Taideyhdistyksen piirustukoulussa Ateneumissa että ulkomailla. 1900-luvun alussa hän osallistui joihinkin naistaiteilijoiden näyttelyihin. Mentyään naimisiin metsätieteilijä Werner Cajanuksen kanssa, hän kyllä jatkoi muotokuvien ja maisemien maalaamista, mutta kirjojen kuvitusta lukuunottamatta ei juurikaan esiintynyt julkisuudessa taiteilijana. Lapsettomaksi jäänyt pariskunta asui ensin Ylitorniolla ja sitten Helsingissä. Suomen  itsenäistyttä Werner Cajanus oli diplomaattina Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Kun hän 1919 41-vuotiaana kuoli, vaimo palasi Helsinkiin. Vuonna 1923 Esther Cajanuksesta tuli Helsingin Matkailijayhdistyksen toimiston johtaja ja vuonna 1926 Tukholmaan perustetun Suomi-toimiston johtaja. Matkatoimistotyön ohessa hän kirjoitti useita kirjoja sukuun liittyvistä aiheista. – – Tämä teos on tyyliltään tutkimus, jossa tarkastellaan kuvattavan elämää ja ajatuksia tarjolla olevien kirjallisten dokumenttien, lähinnä kirjeiden, valossa. Mielenkiintoista luettavaa, mutta runsaista kirjesitaateista huolimatta siitä puuttuu Anna Freudin muistelmien henkilökohtainen, eletyn elämän tuntu.

Short in English:  The biography of Esther Hjelt-Cajanus (1979-1959) – painter, author and the head of a Finnish travel bureau in Helsinki and in Stockholm.

Anna Freud-Bernays: ”Eine Wienerin in New York”

Anna freud-Bernays (2006)Anna Freud-Bernays: ”Eine Wienerin in New York – Die Erinnerungen der Schwester Sigmund Freuds” (2006, julkaistiin ensimmäisen kerran 1931). Freudin vanhin sisar Anna (1858-1955) kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan Wienissä, avioliitostaan Eli Bernaysin kanssa, perheen muuttamisesta New Yorkiin 1892, viisilapsisen perheen elämästä Yhdysvalloissa, loma- ja kylpylä- matkoista Eurooppaan, lasten aikuistumisesta, lapsenlapsista sekä aviomiehen kuolemasta. Vastoin odotuksiani kirjassa on hyvin vähän Sigmund Freudista. Lapsena Anna ihaili kaksi vuotta vanhempaa isoveljeään, mutta aikuisuudessa veli muuttui kaukaiseksi, toisessa maanosassa asuvaksi. – Anna oli muistelmiaan kirjottaessaan noin 70-vuotias, mutta hän eli sen jälkeen vielä 25 vuotta. Hänen viidestä lapsestaa kaksi eli yli 100-vuotiaiksi ja muut kolme noin 90-vuotiaiksi. – Mielenkiintoinen kuvaus elämästä, ajattelutavoista, matkustamisesta ja terveydenhuollosta noin sata vuotta sitteen!

Anna Freud-Bernays: ”Eine Wienerin in New York – Die Erinnerungen
der Schwester Sigmund Freuds” (2006, erste Erscheinung  1931).
Die unterhaltende Erinnerungen einer Wienerin die 1892 nach New York auswanderte. Ihre Geschichte erzählt vom Familienleben mit 5 Kinder,
von Reisen zwischen USA und Europa und von das Leben
in dem verschiedenen Kurorten. Nur ganz wening
schreibt sie über ihr Bruder, Siegmund Freud.

Short in English:  The Memoirs of the eldest Sister of Sigmund Freud, Anna Freud-Bernays (1858-1955) who was born in Vienna and emigrated to USA (New York) in 1892. She tells about the family life in New York and her five children and about her travels with children or alone to Europe. Against my expectations she does not here write much about her brother Sigmund.