Benedict Zilliacus: ”Kertomus kadonneesta saaresta”

Benedict Zilliacus (1991)Benedict Zilliacus: ”Kertomus kadonneesta saaresta” (2007, suomennos Oili Suominen, alkuteos ’Båten i vassen’). Ulkonäöltään kaunis kirja ja sisällöltään kuin onnellinen unelma menneestä. Luonnonkuvaukset proosarunoutta, ihmisten, tapahtumien ja asuinympäristön kuvaukset kuin sanoin tehtyjä maalauksia tai elokuvan pätkiä. Tekstistä heijastuu nuoren pojan syvä rakkaus Viipurinlahden Hapenensaaren lapsuuden maisemiin, jotka ovat enää olemassa vain muistoissa. Alkuperäisessä ruotsinkielisessä teoksessa kirjoittajan persoonallisuus tuntuu varmaan vieläkin selvemmin, mutta suomentajakin on erinomaisesti onnistunut säilyttämään aidon tunnelman.

Kirja alkaa:
Kun vene on lipunut tiheään ruovikkoon,
ruo’onkorret taas nousevat ja sulkevat suojaavan porttinsa.
Vene on nyt oma erillinen maailmansa,
jota ympäröi kahiseva vihreä esirippu,
eikä sillä ole muun maailman kanssa muuta yhteistä
kuin heleänsininen elokuun taivas
ja sen lähes trooppisena porottava aurinko…..

I sin bok, som på svenska heter
’Båten i vassen – en berättelse om en förlorad ö’” (1990),
berättar den finlandssvenska författaren och journalisten Benedict Zilliacus (1921-2013)
sina kära minnen från barndomens förgågna landskap i den Viborgska viken
i Karelen på 1930-talet.

Short in English:  Childhood memories from the Viborg archipelago by the Finnish writer Benedict Zilliacus. With the peace agreement after the Second World War Finland had to give this area to the Soviet Union. 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s